tiistai 13. joulukuuta 2011

Like it never happened.

Olen ihan napsuissa tästä biisistä!

Ensin kuulin kappaletta vain ohimennen radiosta, ja tykkäsin äänimaailmasta. Sitten googlasin sanat ja se iski täydellä voimallaan. (Ja jonkun mielestä olen kovin ennalta-arvattava, kun lopulta löysin tämän.)
Tästä tulee jännä vähän twin peaks -tyyppinen tunnelma.

 

Now and then I think of when we were together
Like when you said you felt so happy you could die
Told myself that you were right for me
But felt so lonely in your company
But that was love and it's an ache I still remember

You can get addicted to a certain kind of sadness

Like resignation to the end
Always the end
- - -
But you didn't have to cut me off
Make out like it never happened
And that we were nothing
And I don't even need your love
But you treat me like a stranger
And that feels so rough
You didn't have to stoop so low
Have your friends collect your records
And then change your number
I guess that I don't need that though
Now you're just somebody that I used to know

Gotye - Somebody That I Used to Know

On taas ollut vähän jännä fiilis. Onneksi on ystäviä, joille voi soittaa kahden tunnin puheluita, joissa yhdistyy työnohjaus, sielunhoito ja juorut puolin ja toisin. Onneksi digiboksille on tallennettuna paljon animaatioelokuvia, joihin nukahtaa. On pitänyt hakea vähän lohtua ja keittää teetä. Ja minä tiedän, että kyllä tämä tästä taas.

Kunhan nyt hetken olen Tunnevammakäpy.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti