Joskus vihaan sinua niin paljon. En tiedä, minne laittaisin kaiken vihani. Haluaisin etsiä sinut käsiini ja lyödä sinua, huuta sinulle, repiä sinut auki. Levittelisin sinut pitkin katuja.
Kipu kapseloituu. Sinä olet kuin lonkkaan ammuttu luoti, joka kehitti ympärilleen arpikudoksen. Mutta siellä sinä olet, vierasesineenä minun lihassani. Jossain ihon alla, muka vaarattomana. Ei siihen satu, mutta se tuntuu, jos siihen tökkää.
Sinun nimesi *töks*, sinun kuvasi *töks*, sinun ystäväsi (meidän ystävämme) *töks*, *töks*, *töks*.
Älä sano nähään, ei kattella enää.
Ehkä.
Pitäisikö sinunkin joskus tarkoittaa jotain.
Jalleen etsin tykkaa-nappulaa, vaikkei tassa mitaan tykattavaa olekaan.. itseilmaisu on silti aina tykattavan arvoista. Viestia pukkaa facessa, oot paras punapaapappi I know!!
VastaaPoista-Saila ja kirjainten paalta puuttuvat pisteet