sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Tämä on syksy ja nyt...

Nyt on syksy. Lämpimät päivät vaihtuivat yhdessä yössä hämärään ja kosteaan. Syksy on hyvä. Syksy on hyvä, vaikka olin vähän kipeä. Tämä on hyvä, vaikka jouduin jännittävään tehtävään piispantarkastusnotaariksi. Tämä on hyvä, vaikka aikataulut kiristyvät, ja Kalamiehen kanssa joudumme olemaan 31 päivää erossa. Kaikkeen tottuu paitsi tapaamisten välisiin viikkoihin.

Tässä syksyssä kaunista ja hyvää on:

Kalmarin pelloilla joutsenet
lehtisade
hunajatee
sattumalta kohtaamiset
sohvalle käpertyminen
Surkeiden sattumusten sarjan katsominen ehkä kymmenettä kertaa
(jos minä olisin elokuva, olisin Surkeiden sattumusten sarja)
Hyvät ja huonot uutiset palaa ruutuun
naapuritalon seinää pitkin juokseva orava
Hilkka Olkinuoran kirja Elä ihmeessä!
vieressä nukkuvat kissat

Kissa on parhaimmillaan aikuisena. Söpöimmillään toki pentuna, ihanana pallerona. Seuralaisena aikuinen kissa on kuitenkin paras. Riehumista on paljon vähemmän, mutta  persoona tulee esiin. Urho ja Ylermi ovat varsin erilaisia yksilöitä, joiden tapaa olla on mukava seurata. Kyllä voi nukkuvaa kissaa katsella vaikka kuinka kauan. Kyllä ne ymmärtävät, mitä niille sanoo.

Olen miettinyt omaa olemistani. Minussa on paljon vetäytyvää ihmistä. Yleisesti olen avoin ja ulospäinsuuntautunut ja reipas, mutta minussa on paljon hiljaisuutta ja epävarmuutta. Toisaalta joissain ihmisissä tunnun herättävän yllättävää luottamusta. Välillä pitääkin pysähtyä makustelemaan itseään. Mikä on minulle totta? Ja onko se sama muille?

Aikanaan ihastuin Kalamiehessä siihen, että hän ei pelännyt minun pappeuttani. Eikä hän käynyt päälle kysymyksillään tai käsillään. Intorvertti-ihminen, ei ollenkaan sellainen, joka deittiohjelmasta olisi minulle valittu. Ehkä siksi olen oppinut häneltä paljon. Maailma ei ole vain ekstrovertteja jokapaikan säätäjiä varten. Ei edes minun maailmani. Siellä on tilaa lempeäkasvoiselle miehelle, joka istui illan käsiinsä nojaten ja katsoi.

Tämä on syksy, ja tässä on paljon hyvää.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti