Löytöjä.

Pää on täynnä kaikkia ajatuksia, mutta ne eivät ole vielä muodostuneet julkilausumiksi. Minun myös pitäisi lukea isoon tenttiin, jonka vuoksi gradukin on nyt jäähyllä. Sen keskellä tein viikonloppukeikan Keski-Suomeen hautajaisiin. Vanha ihminen, yksi viimeisistä sukulaisistani, siirtyi toiselle puolelle. Hautajaisista minulle jäi mieleen päällimmäiseksi vanhan miehen suru. Leskeytyminen 55 yhteisen vuoden jälkeen. Ja oli äitienpäivän aatto. Kodissamme leijaili aavistus äidin menettämisestä syntyvästä surusta.

Olen kirjoittanut surusta ja hautajaisista niin paljon, että haluan siirtää tämän postauksen keskiön johonkin iloisempaan. Reissullani löysin nimittäin kauniit korvakorut. Kauniit sellaisella hauskalla tavalla. Ja ne tuo mieleen ystävän.

Viime viikko oli monella tapaa pitkä. Sunnuntaina sain kuitenkin tuliaisia Unkarista. Sekin on hauska - ja sopii täydellisesti sisustukseeni. Paperimassahahmon tuominen ehjänä Suomeen on myös ollut jonkinmoinen haaste. Tuo hahmo tuo monta syytä hymyyn. (Taustalla näkyy palanen äitini Thaimaan matkasta.)

Parvekkeeni vierellä kasvavista koivuista varhaisin yrittää arasti kasvattaa hiirenkorvia. Asunnossani on iltaisin tuskaisen kuuma. Tiedän kesän pian löytävän tämänkin kaupungin.