Joskus tekisi mieli mennä piispan luo ja kysyä: Kuule, mitä sä oikein ajattelit silloin kolme vuotta sitten?
Löysin päiviltä myös työvaatteen, joka on niin kiva, että voisin melkein pitää sitä siviilissä! Se myydään tunikan nimellä, mutta on tällaiselle pygmille sopiva mekko. Mallin on Pikku-Myyltä ja siksi sopivan hauska ja kepeä. Olen nyt innoissani kulkenut se päällä joka paikkaan. (Siinä voi myös nukkua päiväunet!)
Meillä oli sunnuntaina messu ja siellä oli paljon väkeä. Kirkkokahveilla kahvi loppui vähän kesken ja seurakuntalaiset riensivät minua onnittelemaan. Tieto kihlautumisesta on siis lähtenyt kiirimään. Yllättävää oli se, että onnittelun jälkeen seurasi aina sama kysymys: Ethän sinä lähde nyt pois?
Täytin minä työhakemusta puolikkaan verran tuohon lähimmässä suuressa kaupungissa olevaan virkaan. Siihen oli kuulemma monta kymmentä hakijaa. Ihan hyvä, että minä en sitten lähtenyt mukaan pyrkimään. Tiedän, että sinne on hakenut superhyviä tyyppejä - sellaisia, joiden kohdalla ei tee mieli mennä piispalta kyselemään, että mitähelvettiä!?
En minä nyt lähde pois. Minulla on täällä koti ja kissat ja mies ja pappi-myy-mekko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti