lauantai 11. joulukuuta 2010

Murusia.

Siivoan raivona. Tamppaan matot, imuroin myös listojen päältä. Höystän kylpyhuoneen kloritilla. Vien roskat ja sulatan pakastimen.

Pyyhin muruset pöydältä.

Voisipa ihmiset pyyhkiä sielustaan, elämästään, yhtä helposti. Hipaisu, ja jää vain puhdas pöytä. Ei jälkiä eilisistä.

Mutta sielun kahvipöytä on täynnä kahvirantuja. Lakkauksen alle menneitä jälkiä. Punaviinitahroja. Naarmuja. Murusia. Painomustetta. Eilisiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti