vaikka se tietää, että
mikään ei tunnu miltään
jos aina liian nopeasti pyörii hyrrä
ja vaikka se tietää, että
mikään ei tunnu miltään,
jos värit sotkee palettiin likaiseen
Don Huonot - Hyrrä
Päässäni pyörii hyrrä. Töissä ja kotona on kaikenlaista.
Mistä tietää, että rakastaa riittävästi? Milloin rakastaa liikaa? Tai liian vähän?
Olen pitänyt itseäni järki-ihmisenä, mutta oikeasti minä käyn tunteella. Asiat tuntuvat minussa. Joudun helposti tunteeseen. Päätösten perustelut osaan muodostaa järjellä, mutta muutoksen takana on aina tunne.
Olen istunut iltahartauksissa ja tunnistanut tunteen. Tiennyt, että tämä koskettaa. Miettinyt, miksei minua kosketa. Katson viimeisen illan ristiä, ajattelen omaa mannalappuani, johon on löydetty kaunis raamatunkohta. Sisälläni ei liikahda. Ajatuksen tasolla mietin kuinka osuva tuo Sananlaskujen kohta on. Tätä käytän jossain. Mutta hyrrä pyörii liian nopeasti, paletti on likainen ja värejä liikaa.
Tiedän, etten aina ole huonoin kaikista. Joskus silti tuntuu siltä.
Minua lohduttaa opetus: usko ei ole tunnetta. Vaikka tunneihmisen menovesi loppuu eikä mikään tunnu miltään, Jumala on. Tunne-erämaassakin Jumala on.
Tunnistan tämän!
VastaaPoistaJa mä tunnistin sun tekstin!
PoistaOn ollut aika vauhdikasta tänä kesänä tämä meno :D