Ajankohtaisuuden aallonharjalta iltaa!
(Eli lätinää vanhoista sedistä ja elokuvista, jotka muut ovat nähneet jo aikoja sitten.)
Pääsin vasta näin helmi-maaliskuulla katselemaan kahta lempparisankarimiestäni. Ensin katsoimme neiti P:n kanssa uusimman Batmanin. Dark Knight Rises. Oli hyvä. Etenkin tykkäsin siitä pahiksen syntytarinasta, joka tarjosi myös aidosti yllättävän loppukoukun. Hieman häiritsi se, että kaikki tuntuivat tietävän, kuka Batman oikeasti on, mutta silti piti pelata jotain naamiopeliä. Kissanainen oli aika kivasti toteutettu kaikessa epäluotettavuudessaan.
Kalamiehen kanssa vuokrasimme sitten uusimman Bondin. Skyfall. Ehkä paras Daniel Craig -Bondi. Minua ihastutti etenkin vanhenemisen "teema" ja lopputaistelun kuljettaminen nummille. :) Minuun upposi Bondin lisääntynyt inhimillisyys - enkä osannut jäädä kaipaamaan näkyvämpää Bond-tyttöäkään. On muuten komea mies tuo Craig, etenkin vähän vanhentuneena!
Molemmat B-miehet siis vanhenevat ja muuttuvat samalla mielenkiintoisemmiksi.
Miksi muuten kovin usein sankarit ovat orpoja tai ainakin puoliorpoja? Bond, Batman, Harry Potter..
Jos et jostain syystä ole näitä paloja nähnyt, suosittelen kuluttamaan niiden parissa elämästä pari 2,5 tunnin hetkeä - viihdyttää kyllä. Voisin katsoa uudelleenkin.
*
On vielä kolmas vanha B: Benedictus XVI. (Tein graduni Ratzingerista ja siksi paavi(us) kiinnostaa edelleen.) Paavin erosta ja sen syistä voidaan olla monta mieltä (ja näin luterilaisessa maassa se kiinnostaa tuskin ketään), mutta minun silmissäni Benedictus XVI kasvoi vieläkin viisaammaaksi mieheksi. "Juhlista kannattaa poistua, kun poistumista voi vielä kutsua poistumiseksi ja juhlia juhliksi."
Benkullekin saatiin nyt seuraaja. Olipa nopeaa toimintaa. Ja yllättävän nimen otti hän, Francis I. Kaikkea hyvää hänelle - ei tule olemaan helppo paikka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti