Väitän, että tässä blogissa kirjoitetaan kirjoista. Milloinkohan viimeksi?
Lukeminen on jäänyt todella vähälle. Riparilla luin Nälkäpeliä kovalla tahdilla kirja/leiri. Kolmatta osaa käsiini odotellessa.. Siitäkin varmaan jotain settiä aikanaan. Twilight-sagan viimeinen osa on edelleen viimeistä 150 sivua vajaa. Nyt yöpöydällä odottaa Veronika päättää kuolla.
On olemassa kolme kirjaa, jotka ovat sykähdyttäneet. Niihin palaan yhä uudelleen. Koska kesä tuntuu jotenkin sateisemmalta kuin aiemmat, listaan tässä teille kolme hyvää ja kaunista kirjaa sadepäivän varalle.
1. Auringon asema (Ranya ElRamly)
Olen tehnyt tämän kirjan pohjalta ainakin kaksi postausta ja pitänyt aika monta hartautta. Toisia kirjan kieli ärsyttää, minua se puhuttelee. Hengästyttävää, kaunista, oivaltavaa. Elämästä, uskosta ja puolinaisuudesta. Tässä kirjassa paistaa aurinko.
2. Älä usko, älä toivo, älä rakasta. (Johanna Nilsson) Kirjan "sielu" tulee paremmin esiin sen alkuperäisessä nimessä Hon går genom tavlan, ut ur bilden. Kirja on päiväkirjamainen kertomus koulukiusaamisesta ja sen jättämistä jäljistä. Aivan tavallinen tyttö muuttuu luokkansa yhteiseksi sylkykupiksi. Kirjassa risteilevät kertomukset kouluajoilta ja päiväkirjamerkinnät isoksi kasvaneesta tytöstä laitoksessa itsemurhayrityksen jälkeen. Lapset ovat vähintään yhtä julmia kuin aikuiset.
3. Tulitikkutyttö (Gaetan Soucy). Ahdistava kirja. Koko ajan on tunne, kuin katsoisi elokuvaa tai koko maailmaa vessapaperirullan läpi. Tietää, että ympärillä on enemmän, mutta näkee vain vähän. Kunnes kirjan lopussa paperirulla palaa kaiken muun mukana ja paljastaa koko näyttämön, koko kaamean tarinan. Kirja on kummallinen kertomus kummallisesta perheestä, eikä sillä ole kaunista loppua.
Mitä lukuvinkkejä juuri Sinulla olisi minulle? Mikä kirja muutti elämäsi?
Koska tässä blogissa pitäsi kuunnella myös musiikkia, ja nyt on viimeinen hetki listata kesäbiisejä, listaan tähän kolme inhokkiani, joiden alkusävelien kajahtaessa kanava vaihtuu välittömästi.
1. Valvomo - Mikä kesä. Ei, tämä ei ollut hauska, ei tämä ei kestänyt kulutusta, ei tätä ei voi kuunnella edes nyt kahden vuoden jälkeenkään ilman että täyttyy itsetuhoisilla ajatuksilla.
2. Reino and the Rhinos - Kuulut unelmiin. Reinon esiintyminen Iholla-sarjassa ei vakuuttanut, musiikki ei voisi olla kauempana minulle mieluisasta ja tämä on vain niin sairaan rasittava! Lätkyti-lätkyti-lää. Reino, sä kuulut mun painajaisiin.
3. Kesäkumibiisi. Tämänvuotinen on yksi pahimmista. Myös monia muita huonoja on. Yksi oli hyvä tai ehkä kaksi. Yleensä ovat huonoja. PMMP:n Kumivirsi taisi tehdä niistä lopuista huonoja. :P
Olen tänään haudannut kerran ja vihkinyt kolmesti, yhden parin jopa osin englanniksi. Vaihdoin myös järjestystä kotona jossain pitkän työpäivän antamassa mystisessa energiapuuskassani. Ehkä se olisi uniaika jo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti