Nooa, rakenna Herralle arkki, arkki
Nooa, rakenna Herralle arkki, arkki
Rakenna se honkapuusta, puusta
Lapset Jumalan
Siis nouse ja kiitä ja ylistä Herraa, Herraa...
Ja niin meni Nooa ja rakensi arkin, koska Herra Luoja käski niin. Jotenkin näin meni myös elokuvan Noah tarina, vaikka raamatullista esikuvaansa synkempi kertomus olikin.
Darren Aronofskyn ohjaama Noah ammentaa Raamatun vedenpaisumus-kertomuksesta. Mukaan on kuitenkin sotkettu paljon juutalaista mystiikkaa. Apokryfikirjoja ja omaa näkemystä. Mukana on paljon sellaista, mitä Genesiksen luvuissa 6-9 ei kerrota. Mukana on (minun mielestäni) myös paljon viittauksia muualle Raamattuun ja sen sisältämään symboliikkaan.
Teologi ei pääse silmälaseistaan koskaan, mutta nimenomaan teologian elokuvaa katsoessani olin ihan fiiliksissä. Minusta tuntuu, että ohjaaja todella tuntee Raamatun alkukertomukset ja sen mytologian, josta ammentaa tarinansa. Elokuva Nooasta on juuri nyt todella ajankohtainen - pahuus yltyy maan päällä, Luojan luoma vihreä maa on joko ryöstöviljelty kuivan harmaaksi erämaaksi tai se on peittynyt vereen. Jumala tuntuu olevan mykkä, ihminen on sokaistunut omasta asemastaan luomakunnan kruununa.
Elokuva palasi väläyksin aina kahteen kertomukseen: syntiinlakeemukseen ja veljessurmaan. Kielletty hedelmä, kourassa oleva kivi. Nämä kaksi alkukertomusta ovat läsnä myös arkissa - pelastusveneessä. Siihenkin "uuteen Eedeniin" luikertelee käärme (joka ei alunperin kuulu Paratiisiin lainkaan, kuten pahuus ei alunperin kuulunut Eedenin lainkaan vaan luikerteli paikalle vaivihkaa). Arkin salamatkustaja puhuu Eedenin käärmeen kieltä ja tarjoaa kiellettyä hedelmää sanoen: maailma on sinua varten.
Noahissa Jumala on hiljainen Jumala, joka puhuu vain näyissä. Noah taas jotenkin sokaistuu omasta tehtävästään, vallastaan ja vastuustaan - ja käyttäytyy välillä kuin mielipuoli. Minua puhutteli Noahin inhimillisyys, epävarmuus, oikeassaolemisen tarve. Aivan kuten Raamatun vedenpaisumus-kertomuksessa Jumala katui luoneensa ihmisen, katui myös Noahin Jumala. Noahin Jumala vain valitsi mykkäkoulun aseekseen - mutta lopussa hän rakkautensa kautta antoi ihmiskunnalle uuden alun. Ja olihan siellä ihan lopussa jopa sateenkaari liiton merkkinä.
Tämä ei ole Raamatun Nooa. Ja juuri siksi tämä elokuva on katsomisen arvoinen.
+ Anthony Hopkins
+ Luomiskertomuksen kuvitus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti