Olen tällä viikolla ehtinyt nähdä jo kaksi tulevaa kotia. Ihmetellyt pohjaratkaisuja ja miettinyt, pitäisinkö itse tästä. Jostain syystä mietin lähes aina toisten kodeissa, miten itse sisustaisin - tai viihtyisinkö kyseisessä kodissa. Eikä ajatukseni ole koskaan arvosteleva vaan enemmänkin utelias. Maailman voi nähdä niin monelta kulmalta.
Paljon on puhuttu myös tilasta. Säilytystilasta ja olemisen tilasta. Toinen sanoo, että kolmiossa on liikaa tilaa kahdelle - että aina se yksi huone jää käyttämättä. Toinen haaveilee neliöstä kahdelle ihmiselle. Kolmas asuu mielummin eri osoitteissa, että omaa tilaa ja aikaa riittää varmasti. Sitten on niitäkin, jotka jakavat sulavasti parinsa kanssa yksiön. Säilytystilaa ei koskaan ole tarpeeksi ja aika usein ylähyllyille ei yltä kukaan. Itse huomaan ihan sulavasti täyttäväni kahden kissan kanssa isohkon kolmion.
Moni muuttaa. Ainakin fecbookin arkihaasteen perusteella useampikin tuttavani ja ystäväni vaihtaa näinä päivinä osoitetta. Olin itsekin pienesti auttamassa työystävän muutossa. Oma sisäinen muuttoni on vielä hieman kesken. Etenkin olohuoneessa on monta kohtaa, johon pitäisi. Makuuhuone odottelee uusia tapetteja - ehkä kesällä sitten.
Aiemmin julistin mielessäni tämän ajan Rakkauden kevääksi 2014. Tämä voisi olla myös Muuttojen kevät 2014. Ehkä niissä on jotain samaa, rakkaudessa ja uudessa kodissa. Nekin voi nähdä niin monesta kulmasta ja molemmissa tarvitaan kompromisseja, ehkä ripaus luopumistakin.
Ei ole täällä mitään pysyvää,
vain sinä Herra, sinä luoksein jää
virsi 555
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti