maanantai 20. kesäkuuta 2011

Mun elämä!

Tiedän, että ystävät tarkoittavat hyvää jakaessaan neuvojaan. Tiedän, että he ovat minun puolellani ja puolustavat minua pahoja valtoja ja ihmisiä vastaan. Ehkä he näkevät paremmin. Joskus he kärsivät vuokseni. Kärsivät, koska näkevät minun kärsivän jälleen kerran vain siksi, etten suostunut kuuntelemaan.

Mutta tämä on minun elämäni. Antakaa minun kiivetä perse edellä puuhun. Antakaa rakastua vääriin miehiin ja itkeä silmät päästäni heidän vuokseen. Antakaa minun uskoa vielä kerran ihmeeseen. Eihän elämää kannata elää, jos ei tavoita taivaisiin. Vaikka sitten joutuisikin kulkemaan helvetti-ruudun kautta.

Ulkopuolelta näkee selvemmin. Mutta silti jokaisella on oma perspektiivinsä. En minä ymmärrä aina muiden valintoja, eivätkä he voi ymmärtää minun. Juuri nyt en ymmärrä itsekään. Haluan vaientaa ulkopuoliset äänet, jotka tietävät toinen toistaan paremmin ja huutavat yhä kovemmin. Tämä minun pitää itse elää.

Tiedän senkin, että lopulta ystäväni ovat oikeassa. Voivat puhua kahvipöydissä kuinka "tämä niin nähtiin". He katsovat minua säälien, mutta myös aavistuksen moittien: mitä me sanoimme. Olen kai itse samanlainen.

Tämä on minun yhden naisen sotani. Preeria palaa ja hevoset on viety, mutta minä seison lippuni kanssa tantereella. Kun kerran päästiin tänne asti...!

Ja olen valmis syömään pään siltä, joka vielä tulee ja sanoo, kuinka elämä kantaa.

6 kommenttia:

  1. Piirtäisin sulle paperilappusen täynnä sydämiä, huutomerkkejä ja salamoita, lähettäisin sen postissa ja antaisin siten evästä reppuusi.

    Jos pystyisin! :>

    VastaaPoista
  2. Aaaa!!! Ihana, kiitos Millamaari! :) Voin kuvitella tämän mielessäni ja saan siitä voimaksia.

    Ja onnekseni maailmassa on muitakin yhtä hulluja, jotka jaksavat valaa toivoa taistelukentillä.

    VastaaPoista
  3. Ei elama kanna, taa on ihan paskaa, mut siita selvitaan silti ja se on kuitenkin elamisen arvoista, vaikkei se tieto kyl yksin tantereella seisoessa kiinnosta yhtaan. Oot ihana, toivottavasti nahaan mahollisimman pian tai otetaan ees se puhelinyhteys jos preerialla on tarpeeks kenttaa.

    -Saila

    VastaaPoista
  4. Oi armas juhannusheilani Saila siellä kaukana! Tanner tömisee, mutta yhteydenottoasi odotan mä silti tiiviisti. Ehkä mä tosiaan katson tän pelin loppuun asti, kiinnostaa kuitenkin. Vähän.
    Tuuhan sit katsomaan Urhoa ja Ylermiä the mutanttikissakaksosia matkakertomusten kanssa!

    VastaaPoista
  5. Kommentoinpa vain, että odotan esikoiskirjaa. Vaikka näistä teksteistä.

    VastaaPoista